Kaarlo on rekrynnyt 500 myyjää – tässä on hänen vinkkinsä työhaastatteluun

Haastattelu on rekrytointiprosessin kulmakivi. Sen pohjalta työnantaja tekee päätöksen, tuleeko haastateltavasta yrityksen uusi työntekijä vai ei. Yleiset syyt siihen, miksi haastattelu saattaa tökkiä, on liiallinen jännitys sekä vähäinen valmistautuminen.  

Työhaastattelu on aina jännittävä tilanne, huolimatta siitä oletko osallistunut viiteen tai 15:sta haastatteluun. Epävarmuus ja jännitys korostuvat mitä vähemmän kokemusta sinulla niistä on. Mikä on täysin normaalia sekä inhimillistä.  

Kuka on Kaarlo? 

Kaarlo Suojasto on Tampereelta kotoisin oleva 26-vuotias rekrytoija NSC:llä. Koulun hän suoritti Turussa ja rantautui sieltä Helsinkiin, jossa myynnin parissa kokemusta kerääntyi yhteensä neljä vuotta.  

Ammattikouluopintonsa hän suoritti Turussa, jolloin teki myös koulun ohessa myyntityötä muutaman vuoden. Kun NSC:llä avautui trainee-paikka rekrytoinnin parista, Kaarlo rantautui Helsinkiin työn perässä. Kaarlosta on kolmessa vuodessa kehittynyt rekrytoinnin kivenkova ammattilainen ja se näkyy tuloksissa. 

Kun tulet käymään toimistollamme, tunnistat Kaarlon energisyydestä ja aidosta kiinnostuksesta työtään kohtaan. Kaarlon persoonan kiteyttää täydellisesti se, kun uusi työntekijä astuu toimistolle, hän on aina ensimmäisten joukossa toivottamassa tervetulleeksi ja ottamassa osaksi työyhteisöä. 

Jatka lukemista, niin kuulet suoraan rekrytoijan suusta ne vinkit, jotka auttavat sinua suoriutumaan tulevista työhaastatteluistasi! 

Mitkä ovat haastatteluun valmistautumisen a ja ö? 

‘’On elintärkeää miettiä etukäteen mahdollisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Firmaan tutustuminen eli esimerkiksi heidän kotisivujen sekä some-tileihin perehtymistä ei sovi unohtaa, sillä se voi herättää kysymyksiä mielessäsi, joita voit kysyä haastattelussa. Kaikkea ei tarvitse tietenkään tietää, mutta perustiedot yrityksestä on hyvä olla.’’ Suojasto toteaa.   

‘’Myös yksinkertaiset asiat, kuten hygienia ja ajoissa paikalla oleminen ovat olennaisia asioita ja antavat heti positiivisen kuvan hakijasta.’’  

Suojaston mukaan jännittäminen on täysin normaalia ja kannattaakin muistaa, ettei haastattelu ole niin vakava kokemus kuin omassa mielessä saattaa ajatella. 

‘’Peräänkuulutan paljon sitä, että kun haastattelut ovat hyvin positiivissävytteisiä, tärkeintä on olla oma itsensä, sillä pääsee jo hyvin pitkälle.’’ 

Millaiset haastattelutilanteet ovat olleet huonoimpia? Entä parhaimpia? 

‘’Hyvin vaikea yksilöidä, kun niitä on niin monta, mutta negatiivisimmat haastattelutilanteet ovat usein sellaisia, jotka jäävät alle 30 minuutin. Huomaan, ettei siellä ole tehty tarpeeksi valmistautumista. Se taas johtaa siihen, että vastataan yhdellä sanalla.’’ Suojasto pohtii. 

‘’On ymmärrettävää, että kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole heti antaa vastausta. Mutta, kun pyrin jatkokysymyksien avulla kaivamaan tietoja esiin ja niihin annetut vastaukset jäävät myös todella pintaraapaisuksi, niin koen niiden olevan negatiivisimpia kokemuksiani.’’ 

Suojasto kertoo, että positiivisimmat kokemukset puolestaan ovat juuri vastakohta tästä. ‘’Huomaan, että he ovat valmistautuneet haastatteluun, ovat ajoissa paikalla ja osaavat kertoa itsestään sekä omista tavoitteistaan.’’  

Vaikka sinua kuinka paljon jännittäisi tai olisit epävarma, muista olla oma itsesi. Haastattelutilanteessa saatat herkästi ajatella, että on hyödyllistä esittää tai ylikorostaa tiettyjä piirteitä paremman ensikuvan toivossa. Kukaan ei odota sinun olevan virheetön. On tärkeä myös muistaa, että haastattelu on myös hakijalle mahdollisuus selvittää, onko kyseinen yritys hänelle sopiva paikka työskennellä. 

Onko työnhakijalla mahdollista vaikuttaa hakuprosessiin haastattelun jälkeen? 

Suojaston mukaan siinä on pieniä asioita, joita voi tehdä. ‘’Muun muassa lisäkysymyksiä voi laittaa sähköpostilla tai suoraan soittamalla. Jos on luvattu, että olemme yhteydessä viikon sisällä, hakija voi laittaa viestiä, kiittää haastattelusta ja kysyä missä vaiheessa päätöksenteko on.’’ 

‘’Haastattelun jälkeen ei myöskään välttämättä tarvitse tehdä mitään. Se on hyvin tapauskohtaista. Jos mieleen tulee tärkeä asia, jonka esimerkiksi unohti mainita, niin ehdottomasti kannattaa ottaa yhteyttä ja kertoa. On aina plussaa, kun tuo esille tärkeän asian tai kysymyksen, vaikka sen kertoisi vasta haastattelun jälkeen.’’  

‘’Suurin työ tehdään kuitenkin itse haastattelussa, eli en näe, että jos haastattelu on mennyt huonosti, suuntaa pystyy muuttamaan positiiviseksi jälkikäteen.’’ Suojasto toteaa. 

Täytyy muistaa, että tämä pätee myös toisinpäin. Rekrytoija edustaa haastattelussa yritystä ja antaa haastateltavalle ensikuvan organisaatiosta. Jos haastattelusta jää huono kuva, se voi peruuttamattomasti muuttaa työnhakijan mielipiteen yrityksestä. Vastaavan kokemuksen jälkeen kiinnostus työtä kohtaan loppuu hyvin nopeasti.  

Onko tietyt asiat, joihin rekrytoijat kiinnittävät erityisesti huomiota haastateltavassa? 

Jokaisella firmalla on omat aihealueensa, joihin rekrytoijat kiinnittävät huomiota. Suojasto muistuttaa, että ne riippuvat hyvin paljon haettavasta positiosta ja siitä, minne haetaan. ‘’Esimerkiksi jos haetaan myyntiin, niin kiinnitetään huomiota niihin ominaisuuksiin, joita kyseinen myyntityö vaatii.’’ 

‘’Työssä vaadittavien taitojen lisäksi kiinnitetään tottakai huomiota myös itse ihmiseen ja hänen tavoitteisiinsa.’’ 

‘’Kun esimerkiksi haetaan vastausta siihen, millainen motivaatio henkilöllä on tehdä myyntityötä, siinä kysytään monta pienempää kysymystä aiheeseen liittyen. Vastausten perusteella rakennetaan kokonaiskuva siihen yhteen isompaan kysymykseen.’’ Suojasto kertaa. 

Jos tulee vastaan tilanne, ettei haastateltava osaa antaa vastausta kysymykseen, onko parempi sanoa suoraan, ettei osaa vastata?   

Jos on vaikeuksia löytää vastausta, on Suojaston mukaan hyvä pyytää haastattelijaa toistamaan kysymys tai jos itse kysymys on epäselvä, niin pyytää selventämään. ‘’Minun tärkein tehtäväni on kuitenkin selvittää tietoja, jos kysymykseen ei osaa vastata, kysyn lisäkysymyksiä ja niiden avulla pyrin auttamaan haastateltavaa löytämään vastauksen. Jos vielä tämän jälkeen on vaikeuksia antaa vastaus, sitten on parempi sanoa suoraan, ettei osaa sanoa.’’  

‘’Muistutan vielä, että vaikeaa kysymystä kannattaa miettiä rauhassa. Älä pelkää hiljaisuutta, vaan anna itsellesi aikaa käsitellä asia.’’  

Onko rekrytoijan mielistelystä enemmän hyötyä vai haittaa työnhakijalle? 

‘’Mielistelystä ei ole minun mielestäni mitään hyötyä, kohdistui se sitten itse rekrytoijaan tai yritykseen. Tykkään siitä, kun ihminen saapuu omana itsenään paikalle ja käyttäytyy myös sellaisena. Ei kannata esittää mitään, mitä et ole. Se ei meidän prosessissamme hyödytä.’’ Suojasto vakuuttaa. 

Mitkä signaalit paljastavat haastateltavasta henkilöstä sen, että soveltuuko hän myyntityöhön?   

Suojasto korostaa, että myyntityössä on tärkeää olla tiimipelaaja sekä olla avoin oppimaan ja kuuntelemaan. Se ei auta, että sanot haastattelutilanteessa ’’Mua on helppo opettaa’’ tai ’’Mä oon hyvä tiimipelaaja’’. Täytyy pystyä esimerkeillä ja omalla olemuksellaan osoittamaan, että olet juuri näitä asioita. Kun tämän tekee, niitä signaaleja nousee esille. 

‘’Vastavuoroisesti, jos et osaa kertoa miksi myyntityö motivoi sinua tai miksi olisit hyvä tässä työssä, niin ei niitä signaaleja silloin ole näkyvissä.’’

Kysymys lukijalle: Kuinka tärkeäksi sinä koet hyvän työyhteisön? 

Hyvässä työyhteisöissä on paljon samoja piirteitä urheilujoukkueiden kanssa. Paras tulos syntyy yhteisen tekemisen kautta.  

On tärkeä antaa työntekijöille mahdollisuus tutustua ja viettää aikaa myös työn ulkopuolella. Se kasvattaa yhteishenkeä, mikä taas tekee työnteosta huomattavasti mukavampaa. Kun työpaikalla viihdytään, se näkyy automaattisesti työmotivaation sekä työn laadun kehittymisessä.  

Tuletko mieluummin työpaikalle, missä hädin tuskin tiedät työkavereidesi nimet? Vai työpaikalle, missä tunnet kollegasi ja työpäiviin kuuluu naurua sekä hyviä keskusteluja työn ohessa? 

Saitko hyviä vinkkejä tulevaisuutta varten? Tsekkaa avoimet työpaikkamme ja ota Kaarlon vinkit heti käyttöön! 

Helsinki

Mannerheimintie 16 A 9
00100 Helsinki

Tampere

Rongankatu 11 t82
33100 Tampere

Kuopio

Microkatu 1 M, 5. krs
70120 Kuopio

Oulu

Kauppurienkatu 10
90100 Oulu

4362958_tiktok_logo_social media_icon-bg